Imagine all the people living life in peace

Hiljaiseksi vetää maailman meno tällä hetkellä. Joka päivä uutiset kertovat uusista kauheuksista, joita ympäri maailmaa tapahtuu. Ja ne tapahtumat, ne tulevat koko ajan lähemmäs meidän koti-Suomea. Enää ei puhuta sodista kaukomailla vaan maissa ja kohteissa, jossa kuka tahansa meistä voisi olla ja käydä. Se saa minut kovin mietteliääksi. Pelon ei saisi antaa voittaa mutta kyllä se pienenä peikkona olkapäälle on ilmestynyt istumaan. Pyytämättä se supsuttaa korvaan pahimpia kauhuskenaarioita ja yhtäkkiä havahdun  elokuvateatterissa miettiväni  mihin piiloudun jos joku avaa tulen. Ja  sama peikko pakottaa miettimään olisiko pitänyt valita istumapaikka lähempää ulko-ovea. Väkijoukossakin meinaa ahdistaa.

Ymmärrys luo rauhaa ihmisten välille.

Ymmärrys siitä miksi ihmiset ovat erilaisia. Mikä saa heidät toimimaan eri tavalla kun meidät. Olen hyvin kiitollinen vanhemmilleni siitä, että meillä oli nuorempana mahdollisuus matkustaa ja nähdä erilaisia paikkoja. Ymmärsimme, että elämä on erilaista kotimaan rajojen ulkopuolella mutta ihmiset ovat ihan samanlaisia kun mekin. Noista perheen yhteisistä lomamatkoista jäi  minulle uteliaisuus nähdä yhä enemmän erilaista elämää. Olen ollut kovin onnekas kun on ollut mahdollisuus matkustaa ja asuakin ulkomailla. Lisätä omaa ymmärrystäni erilaisista maailmoista.  Aiemmin  kun kalenterissa on ollut muutama päivä vapaata putkeen on ensimmäisenä avattu internetistä lentohaku. Tänä vuonna on kuitenkin toisin. Hiljaisessa yhteisymmärryksessä toisen puoliskon kanssa totesimme, että tänä kesänä lomaa voisikin viettää mökillä tai jossain päin Suomea. Jokin oli toisin eikä yleensä niin polttava matkakuume saanutkaan avaamaan yhdenkään lentoyhtiön sivuja. 

Onko se sitten vallan antamista pelolle. Tai ovatko kauhun kylväjät nyt voittaneet. Ei, nyt on vain sellainen fiilis. 

Näihin ajatuksiin ja viime tammikuisen Thaimaan matkan kuviin, jatketaan sateisen sunnuntain viettoa.